Showing posts with label USA. Show all posts
Showing posts with label USA. Show all posts

Saturday, October 25, 2008

Picture of Finland


In the picture there is non-Finnish person, propably American wearing hat with Finland's flag and name of Finnish Formula driver Räikkönen. This is the first Non-Finn wearing Finnish things I have seen here.

More broadly, I have tried to listen what kind of picture Kansasian people have from Finland. And here is some list I have noted: They make good guns and tractors, brand Valmet (a barkeeper), They have high quality of life and they fish a lot (a geography student), Ville Valo is from Finland (many people), when I ask if they know Nightwish, many knows, but don't know as often that it is from Finland also.

What comes to Finns I think many people kind of like Finns here, or at least nobody haven't said they wouldn't like Finns. What I have heard about myself is that I'm not easily approachable and I'm too quiet and too serious. I didn't like that this is how many people view me here, since I have all time here put effort of being easily approachable, tried to talk to people and tried to meet many new people. But maybe the reservedness of Finnish culture is so deeply rooted in me that I just can't get rid of it even if I wanted. But on the positive side, I feel I have got more courage here in social situations, because people are much more easily approachable and welcoming than in Finland. They are not as closed groups in here as they are in Finland.

Thursday, September 18, 2008

From Helsinki to Pittsburg

I've been in Pittsburg now for a month. But here's how I got here. Beginning is in Finnish.

Lento lähti Helsinki-Vantaan lentokentältä kello 8 ja isäni ja siskoni veivät minut sinne niin aikaisin, että olin siellä hyvissä ajoin ja ehdin odotella lennon lähtöä yli tunnin. Matkatavarat sain kirjattua nopeasti koska jonoa ei ollut ja ne lensivät ensimmäiseen USAn kohteeseen asti ilman vaihtoapua. Lentokentälle saapumisesta siihen, että olin valmis menemään koneeseen kului ehkä vartista puoleen tuntiin. Odotteluajan luin kirjaa.

Ensimmäinen lento meni nopeasti ja ilman mitään ongelmia Tukholmaan alle tunnissa. Mitään kipua korvissa tai vastaavaa ei ollut. Tukholmassa oli hieman ongelmia, koska Helsinki-Vantaalla olin saanut lentokoneeseen pääsykortin vain Tukholmaan, enkä tiennyt mistä siellä Tukholmassa olisin saanut sitten Boarding passit seuraaviin kohteisiin. Menin kuitenkin suoraan sille portille, mistä lento lähti, koska passintarkastaja sanoi, että saatan saada boarding passin sitten lähtöportilta. Lähtöportilla juutuin turvatarkastukseen, jossa tarkistettiin viisumia, matkatavaraa ja muutenkin sen verran huolellisesti, että aikaa meni jonkun verran, ehkä puolisen tuntia. Turvatarkastuksen läpäisyn jälkeen portilla olleet lentoyhtiön työntekijät tulostivat boarding passit Kansas Cityyn asti ja pääsin lentokoneeseen. Vaihtoaikaa oli 1h10minA
Lento Tukholmasta Newarkiin, New Jerseyhyn ei sitten sujunutkaan yhtä kevyesti. Tuolissa oli ahdasta pituussuunnassa ja jalkoja ei saanut suoristettua, lisäksi istuin ikkunapaikalla, että ei saanut käytävällekkään jalkoja. Vierustoverina ei onneksi ollut kuitenkaan mitään tunkeilevaa tai haisevaa henkilöä vaan mukava ruotsalainen pari. Sain ehkä nukuttua joitain minuutteja, mutta en niin paljoa että lentoaika olisi mitenkään tuntunut mukavalta. Lentokoneen saavuttua lähemmäs Newarkia täytettiin maahantulolappu ja tullilappu, joita sitten tarvittiin lentokentällä. Ruokailu lentokoneessa oli muuten tyydyttävää, paitsi siinä suhteessa, että yksi ateria oli kanaa sisältävä gluteiiniton vaihtoehto. Eli joku oli sekoittanut erikoisruokavalioni sen suhteen tai kuvitteli että kana on kasvis, mikä sekin oikeasti on mahdollista.

Newarkissa seurasin porukkaa maahantulotarkastukseen, jossa vaaditiin taas opiskelijaviisumilomaketta, passia ja nyt myös tullauslappua ja maahantulolappua. Jono oli pitkä ja siinä meni aikaa joitain minuutteja. Maahantuloviranomainen leimasi sitten laput ja laittoi passiin kiinni toisen. Kun maahantulo oli kunnossa, piti löytää matkatavarat ja siirtää ne yhdestä laukkukarusellista uuskirjaukseen toiseen paikkaan, jonne mennessä annettiin matkalla myös leimattu tullauslappu tarkastajalle. Kun matkatavarat oli kunnossa, niin otin ilmaisen monorailin kotimaan terminaaliin, jossa sitten odottelin loppuajan Kansas Cityn koneeseen pääsyä. Vaihtoaikaa oli 2h44min.

Kansas Cityn koneessa olin käytäväpaikalla ja vierelleni ikkunapaikalle ei edes tullut ketään. Lento kesti kolmisen tuntia, jonka aikana yritin torkkua, kävin vessassa ja kuuntelin vähän musiikkia. Sain myös ilmaisia pähkinöitä ja vettä. Varoitukset kylmyydestä lentokoneessa olivat liioiteltuja ja takki ja pitkähihainen olivat turhaan mukana.

Kansas Cityn lentokentällä toista vaihtaria, Johannesta, odotellessa iski sitten pieni pelko, että mitäs jos ei tulekaan toimeen USA:ssa, entä jos ei olekaan riittävän seurallinen? Entä jos ihmiset eivät pidäkään minusta ja tahdo olla kanssani tekemisissä? Miksi minä tänne lähdin ja poistuin näin radikaalisti mukavuus-alueeltani? Sammy's Cabin kuljettaja tuli hakemaan meidät Johanneksen koneen saapuessa.

And since I'm in USA I will use English writing to end of this.

Sammy's Cab is a Pittsburgian taxifirm which was recommended by the University and I have to agree with them. The taxidriver was very friendly and even agreed to drop and wait us for a quick lunch at Mr. Goodcent or something like that, without chargeing any extra, eventhou I was prepared for that. The service in Mr. Goodcent was okey, but they didn't understand when I said I wanted a Veggie Sub and I had to repeat myself many times, and they made me a whole sub, eventhou I ordered half. The food at least was good.

In the taxi I heard many intresting details, like that two other Finns, Heidi and Sanna, had arrived three weeks ago. So we wouldn't be the only Finns, it would turn out that I had really underestimated how many Finns there would be in Pitt State this semester. We also learned, that the driver owned the firm with his husband, and that they, like many entreprenouers, had so much work on their business that they could hire more people and still have enough work to do. And they had hired some people to drive cabs in the firm, but as often the entreprenours fear, the new personnel didn't do the job as well as they should have done, and they still have to drive the taxis all by themselves all the time they are awake.

The driver also gave us a free tour in Pittsburg and showed the central and the Campus and the building where we had to go at the next morning, before dropping us at our motel, Econo Lodge. If someone needs a taxi in Pittsburg area, I can totally recommend Sammy's cab. The ride from KC, MO to Pittsburg was 175d and since we had two passengers it was only 87.5 each. If I remember right, the ride in Pittsburg costs 7d and 3d for each additional stops if wanted and the money goes to a business that is needed in Pittsburg and which is run by genuinely friendly and nice people.

At the Econo Lodge we checked in at the hotel room we had booked in advance from Internet. The keys didn't work quite well and had to sweep many times before the lock opened. We didn't get the door open when we tried, so one man who was having somekind of party with his friend at the front of our motel room, helped us to get the door open by showing how the card should be used with that door.

At the room, everything was neat and clean. And it had even a free wireless internet! After long journey, I was now in Pittsburg.

Notifications: 1. Try to get flights with no overnight stays and 1.5-4 hour changes, depending on airport. 2. If you are coming late or so early that PSU cars wont get you, and taking Sammy's Cab, and your flight is delayed try to call or email Sammy's cab that they know your flight is coming late or cab may have left the airport before your flight arrives. 3. Keep your passport, Visa and needed Visa forms readily available at airport. 4. Remember to recheck your luggage to connecting flight at first US airport.

Pitt state vs. MO southern football game

I was at my first ever American football game on last saturday. The teams try to get points by getting to the opponents goal zone. If team goes 10 yards on their turn at 4 try they get 4 more tries to go 10 more yards.

I didn't find the game very fast paced or exiting. Maybe it isn't so surprising that this is very popular sport in here (and as far as I know, only here in USA) knowing that the Amerian people like also Baseball which is recognised as the worlds most boring game. The game lasted hours, but the time used on playing was far less than the time used on pausing. Here is roughly how the game went: 1. players go on to positions ready to play. 2. Game starts by passing the ball to teammate. Team then tries to carry ball over 10 yards. 3. Opponent tackles the player holding the ball and the game pauses. Steps 2-3 lasted about 5 seconds. Game continues from step 1.

Eventhou I might find the game not so entertaining, I'm still happy that Pitt won. Pitt State won the game by making three touchdowns (carries to goalzone) and three other points (kicks through U-goal after T-down) vs. MO doing only 2 touchdowns and 2 other points.

Notification: PSU football games are free for students, but you must remember to get your tickets from the PSU ticket office early enough before they run out.

Friday, July 4, 2008

Booking the Flights

En uskaltanut varata lentolippuja ennen kuin sain tiedot Pitt Statesta, että olen hyväksytty opiskelijaksi syyslukukaudeksi. Joten tilasin liput vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen. Silloin ehti vielä hyvin, eivätkä liput Kansas Cityyn olleet ehtineet muuttua noin 750 euroa kalliimmaksi. Onneksi tilasin liput tuolloin enkä jäänyt odottamaan viisumin valmistumista, sillä katsoin tänään, että lennot Kansas Cityyn maksoivat nyt vähintään 944 euroa.

Kansas City tosin on vielä yli 200 kilometrin päässä Pittsburgista ja Joplinista. Pittsburgiin ei pääse lentämällä, ei junalla eikä edes bussilla, joten Pitt State järjestää ilmaisen kyydityksen noin 30 kilometrin päässä olevalta Joplinin lentoasemalta. Lennot Kansas Citystä 200 kilometrin päähän Jopliniin olisivat maksaneet noin 700 euroa ja nekin ovat nyt loppuunmyydyt joten minulla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä lentäen Jopliniin.

Olenkin tutkinut matkustusmahdollisuuksia Jopliniin muita reittejä ja selvittänyt, että Greyhound -bussifirma ajaa Kansas Citystä Jopliniin. Bussi lähtee reilun 30 kilometrin päästä Kansas Cityn lentokentältä, mutta onneksi paikallisbusseja menee lentokentältä Greyhound bussipysäkin lähettyville.

Bussimatka Jopliniin maksaa noin 40 euroa, joten oli aika selvä että otan mieluummin sen kuin lennon. Bussi on perillä Joplinissä kello 23:35 paikallista aikaa ja jättää noin 7 km päähän Joplinin lentokentästä. Toivon kovasti, että kyyti viitsisi silti hakea minut mieluummin bussipysäkiltä kuin lentokentältä tai edes lentokentältä vaikken tule lentokoneella. Lähetin tästä kyselyä kyydistä vastaavaan sähköpostiin, mutten ole vielä saanut vastausta.

Vinkkini vaihtoonlähtijöille: Tilatkaa lennot heti kun saatte tiedon että pääsette tietyksi lukukaudeksi opiskelemaan. Älkää menkö noin alle 300 kilometrin matkoja lentokoneilla, jos pääsette junalla tai bussillakin. Lyhyet lentomatkat saattavat maksaa kymmenkertaisesti bussiin ja junaan verrattuna. Muistakaa myös kompensoida lentomatkat. Helsinki-Kansas City lentojen hiildioksidipäästöjen kompensointi maksaa noin 50 euroa.

Getting Visa to USA

Kun sain postitse hyväksymiskirjeen mukana tarvittavan DS-2019 kaavakkeen, tilasin Yhdysvaltain suurlähetystöstä viisumihaastatteluajan. Haastatteluaikoja sai jo heti seuraavalle päivälle, mutta minulle ei ollut vielä kaavakkaita täytttynä, valokuvaa eikä tarvittavia todistuksiakaan valmiina, joten tilasin sen vasta viikon päähän.

Tässä vaatimukset mitä täytyi olla viisumihaastatteluun mennessä:
  • Passi, oli ok
  • Yhdysvaltain standardit täyttävä valokuva, puuttui
  • Kuitti MRV (Machine Readable Visa) maksun maksamisesta, puuttui
  • DS-156 ja -157 -kaavakkeet täytettynä, puuttui
  • Kirjattu kirje, puuttui
J-1 vaihtoviisumiani varten tarvittiin lisäksi
  • DS-158 -kaavake, puuttui
  • DS-2019 -kaavake, tuli Pitt Statesta hyväksymiskirjeen mukana
  • Todistukset henkilökohtaisesta rahoituksesta, puuttui
  • SEVIS -maksun kuitti, tuli Pitt Statesta
Eli sitten vaan hakemaan Yhdysvaltain lähetystön sivuilta tarvittavia lomakkeita, täyttelemään ne ja tulostamaan. Niissä kyseltiin kyllä aika paljon kaikenlaista. Esimerkiksi vanhempien, sisarusten ja kahden Suomessa asuvan ei minuun sukulaisuussuhteessa olevan ystävän yhteystiedot osoitteita ja puhelinnumeroita myöten. Kysyttiin myös asepalveluksestani, työhistoriastani osa-aikaisia kesätöitä myöten, matka-aikataulustani ja suunnitelluista lennoistani, siviilisäädystäni, aikomuksistani tehdä rikoksia tai terroritekoja Yhdysvalloissa, olenko ollut mukana aseellisessa konfliktissa tai kansanmurhassa ym.

Valokuvan kävin otattamassa Tunnin kuvassa, jossa se maksoi 19.90 mutta kesätyöntekijä kun oli sitä ottamassa niin ei ollut kokemusta sellaisten erikoispassikuvien ottamisesta ja otti sen väärillä kasvon mittasuhteilla ja normaalilla passikuvan hinnalla, eli siis halvemmalla. Kävin kuitenkin sitten ohjeiden kanssa siellä uudestaan ja sain veloituksetta uuden kuvan oikeilla mitoilla. Kiitokset siitä.

MRV -maksun maksoin nettipankkitunnuksillani ohjeissa annetulle Nordean tilille ja tulostin kuitin.

Kirjatun kirjeen kävin ostamassa postista ja se maksi 4.30 euroa. Kirjeenä oli tavallinen ja tavallisen kokoinen kirjekuori.

Todisteet henkilökohtaisesta rahoituksesta sain yliopistolta, opintotuesta ja pankistani, jossa tosin meni vähän aikaa kun pankkivirkailijalle oli ihan uusi kokemus antaa englanninkielisiä todisteita rahoistani.

Hain vielä varmuuden vuoksi maistraatista virkatodistuksen, mutta saattoi olla että sitä tarvitsi vain jos oli perhettä jonka mukana tuli Yhdysvaltoihin.

Sitten kaikki valmiiksi ja junalla lähetystöön 9:55 mennessä. Lähetystö sijaitsi kadulla, jossa oli muidenkin maiden lähetystöjä, Ison-Britannian ja Ranskan lähimpänä. Italian lähetystö oli myös samalla kadulla ja sen ulkonäkö yllätti hieman, koska se näytti tavalliselta pienkerrostalolta. Lähetystössä heti ensimmäisenä turvatarkastus, jonka jälkeen pääsi pienen odottelun jälkeen antamaan hakemuspaperit, sormenjäljet ja sitten haastatteluun, joka sitten kesti vain pari minuuttia, jonka aikana haastattelija kysyi pari peruskysymystä joilla varmisti että olin itse täyttänyt hakemuksen ja vitsaili sitten välissä vähän kevennykseksi. Tämän jälkeen homma oli hoidettu ja jäin odottelemaan postissa viisumia ja passiani takaisin. Olin haastattelussa eilen (3.7.), joten vielä sen ei olisi pitänytkään tulla takaisin postissa, vaikka olisivat käsitelleet samoin tein.

Vinkkini vaihtoonlähtijälle: Muista varmistaa että otat kaikki tarvittavat paperit oikein täytettyinä ja allekirjoitettuina mukaan haastatteluun. Älä ota mukaan teräaseita tai laittomia esineitä. Älä turhaan aikaile viisumihakemuksen hoitamisen kanssa, vaikka itse sainkin ajan halutessani heti seuraavalle päivälle.

Lisäys 9.7.08. Hain viisumin tänään postista, lapun postin saapumisesta sain eilen, eli yks täysi työpäivä haastattelun jälkeen.

Wednesday, July 2, 2008

To Becoming an Exchange Student

I will write the texts in this blog in English or Finnish how ever I feel when I'm writing.

Ensimmäisen Suomeksi. Tämä on blogi, johon aion kirjoitella kokemuksia, mielipiteitä ja muita asioita vaihto-opiskelukokemuksestani. Aion luultavasti myös seurata vaihdossa ollessani politiikkaa kuten Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ja kunnallisvaaleja ja miten Yhdysvalloissa asioita hoidetaan. Tämän blogin on kuitenkin tarkoitus olla saatavilla myös yliopiston kautta vaihdosta kiinnostuneille, joten en aio tässä blogissa tuoda esille poliittisia kantojani tai muutenkaan tehdä tässä blogissa politiikkaa. Poliittisia kirjoituksiani voitte halutessanne lukea toisesta blogistani.

Ulkomaanvaihtokohteiden hakudeadline oli marraskuussa, silloin tosin minulla ei vielä ollut aikomusta lähteä vaihtoon. Kuitenkin jossakin vaiheessa täyttöhakupaikkojen tullessa valittaviksi olin täysin muuttanut mieleni ja halusin kovasti kokeilla vaihto-opiskelua. Ulkomaanvaihtopaikoista täyttöhakuun tuli yliopistoja Kiinasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Katselin ja tutkein mitä näissä yliopistoissa voisi opiskellla ja Aasian yliopistoissa oli tarjolla minun kielitaidoillani lähinnä kohdemaan kulttuurin opintoja, jotka eivät kuitenkaan hirmuisesti innostaneet, kun USA:ssa kuitenkin oli mahdollista opiskella enemmän omaa alaakin.

Yhdysvalloista oli mahdollista hakea kolmeen yliopistoon: Wisconsin - White Water, Pittsburg State (Kansas) ja University of Mississippi. Näistä minulla ei ollut mitään erityisiä suosikkeja, joten laitoin Wisconsinin ensimmäiseksi ihan vaan siksi kun se sijaitsi pohjoisessa ja ajattelin, että ehkä siellä ihmiset ja ympäristö ovat eniten sellaisia mihin minä sovin. Kansas oli toisena. Kirjoittelin hakemukseen kaikki vaadittavat tiedot ja kävin kohdeyliopistojen kurssikatalogeista valitsemassa sopivia kursseja opintosuunnitelmaksi hakemukseen.

Ennen tulosten valmistumista hain myös Erasmuksen kautta vaihtoon. Siinäkään ei ollut mitään erityisiä suosikkimaita, joten valitsin kohdemaat sen perusteella, miten 1) hyvin on saatavilla englanninkielistä opetusta, 2) hintataso on soveltuva budjetilleni. Tämän jälkeen olikin jäljellä enää Liettua ja Viro joista valitsin Liettuan Vilnan. Jonne sitten olisin myös halutessani päässyt. Asiaa pohdiskeltuani päätin kuitenkin että lähden USAan jos pääsen, koska sinne ei sitten tule kuitenkaan muuten lähdettyä tuskin milloinkaan, Vilnan taas voi nähdä myöhemminkin. Ja olihan siellä Valloissa myös ne maailmaan vaikutusvaltaisimman presidentin vaalitkin.

Joskus muistaakseni maaliskuussa sain tietää tulleeni valituksi Pittsburg Stateen Jyväskylän yliopiston puolesta. Siitä alkoikin sitten taistelu byrokratian hoitamiseksi, joka on jatkunut siitä asti eikä vieläkään ole täysin valmis, niin hitaasti hoituu paperisota tässä asiassa.

Ensimmäinen neuvoni vaihtoonlähtijöille: Kun olet hyväksytty vaihtoon, lähde heti hoitamaan vaatimuksia kuntoon. Jo muutaman päivän viive aloittamisessa saattaa johtaa viikkojen viiveeseen valmiiksi saamisessa. Tämä pätee erityisesti TOEFL-testiin johon vapaat ajat helposti karkaavat yli kuukaudenkin päähän jos lähdet varaamaan sitä viikkojen tai jopa vain päivien jälkeen vasta. Lisäksi TOEFL-testi saatetaan perua ja joudut uudestaan odottamaan.